Päivämäärät
tuppaavat sekoittumaan tällaisina aikoina kun ei tee mitään varsinaista
ja säännöllistä päivärutiinia, vaan enimmäkseen kirjoittaa. Huomasin
tämän taas, kun avasin tiedostoa, ja päiväsin sen eiliselle. Niin,
tänään kolmaskymmenes ja tiistai. Kuinka nopeasti aika kuluukaan!
Olen pysytellyt elämän "sen kaiken hienouden ja kauneuden" tuolla
puolen jo monta viikkoa. Täältä takaa näkee selvemmin, vaikka ei ole
tietenkään sinänsä mikään arvo jättäytyä vähän toisaalle ja katselle
etäämpää, taempaa ja kauempaa. Ei mikään arvo sinänsä ja silti juuri
tuon "jättäytyjän" arvoja kuvastava arvostelma, jonka voisit nopeasti
itsellesi laatia jos sinulla olisi aikaa ja halua. Gilles Deleuze
kirjoitteli kauan sitten genealogiasta ja kritiikin ongelmasta jotenkin
niin, että arvojen luomisessa piilee eräänlainen kehä, arvojen luomisen
ongelma. Arvot ja arvostelmat edellyttävät aina edeltäviä arvojen
arvoja ja arvoja. Kuulostaa varmaan hauskalta :) (genealogia selvittää
toisaalta alkuperän arvoa ja arvojen alkuperää. Siinä päiväksi vähän
hermeneuttista kehää :)
No, filosofit eivät ole runoilijoita, mutta heihin ei pidä suhtautua
liian vakavasti, paitsi Kantiin ja Schopenhaueriin, jotka olivat
eräälaisia filosofian työmuurahaisia. Parhaimmillaan tällaisessa
ympäristössä mahdollisten lukijoiden arvoja voi mittailla esimerkiksi
kommenttipalstoilta tai jättämällä tahallisia tai tahattomia
kirjoitusvirheitä kirjoitelmaansa. Kieli ei sinänsä tapa, mutta johtaa
usein uskomattomiin mielentiloihin de-ontologisessa ja
onttis-ontologisessa tarkastelussa. Kirjoittaja ei saata käsittää mikä
suisti hänen lukijansa täysin pois tolaltaan!
Enkä minäkään, paitsi etten ole kirjoittaja, ainoastaan luova, asioita kaukaa sivusta katsova haaveilija :)
tiistai, 30. toukokuu 2006
Kommentit