Olin eilen
pistokeikalla yhdessä pienessä pubissa. Jotenkin tuppaa nykyään
naurattamaan koko musatouhu. Jos niistä kolme sitten kuuntelee ja loput
huutelee kännipäissään hävyttömiä. Onhan se niin hauskaa kun siihen
biljardipöydän viereen saadan sellainen ihan elävä, soittava ja laulava
piste. Musiikki on kuollut. Tai sitten pitäisi tietysti soittaa niitä
päivän hittejä, mitkä eivät erityisesti kuuluu ohjelmistooni. Soitan
uhallakin omia biisejä ja vanhoja klassikkoja. No, sitä tietysti saa
mitään tilaa, mutta joskus mietin mitä hemmetin järkeä tässä hommassa
on, paitsi tietysti, että ilta kuluu nopeasti kun veivaa vanhoja
biisejä muististaan 3x45 minuuttia.
Muutama päivä sitten ajattelin myydä sähkökamat, styrkkarin ja
laatukitaran, kun ne vain lojuvat tuossa olohuoneen nurkassa. Tietysti
voisin kehittää itseäni, hankkia nuotteja ja soitella itsekseni
iltojeni iloksi, mutta sekään ei oikein sytytä, eikä laulujen
väsääminen, vaikka asiaa olisi päässä varmaan enemmän kuin tarpeeksi.
Auto on väärän talon parkkipaikalla ja akustinen plus pa-kamat edelleen
pubin takahuoneessa. Ehkä minä lähden tästä roudaamaan, tai
kirjoittelemaan runoja tai soittelemaan huvikseni tai syömään
kiinalaiseen tai....
lauantai, 3. kesäkuu 2006
Kommentit